*

Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi.

Seinäjoella kuohuu – jalkapallostadion vai ei, ja millä hintaa?

Seinäjoen Sanomille iso hatunnosto siitä, että aivan purematta ei nielty gallupin tuloksia siitä, että pitääkö Seinäjoelle rakentaa uusi jalkapallostadion kaupungin rahalla. Aivan oikein toimitus huomasi, että kyselyä oltiin manipuloitu räikeästi (sivu 10) eturyhmän toimesta eli tässä tapauksessa jalkapalloharrastajien masinoimana. Pahasti ampuu omaan nilkkaan moinen manipulointi.

Hieman samanlainen pöhkö tutkimustulos oli aikoinaan Ilkassa, jonka nettisivuilla järjestettiin äänestys siitä, että pitäisikö turkistarhaus lopettaa. Vastaajista noin 70 % oli sitä mieltä, että koko tarhaus pitäisi kieltää. Aivan pomminvarmaa on, että tätäkin kyselyä manipuloitiin räikeästi kettutyttöjen sun muiden vegaanihippien toimesta, sillä pienelläkin katu- tai puhelingallupilla eteläpohjalaisten suhteen saa aivan varmasti toisenlaisen tuloksen.

Nettiäänestyksien manipulointimahdollisuus on hyvinkin helppoa, jos on riittävä porukka takana yhteisen aatteen asialla. Myös useaan kertaan äänestäminen onnistuu kohtuu pienellä nettiselaimen ja ip-osoitteen manipuloinnilla, jos tahtoa löytyy. Seinäjoen Sanomien toimitus voisi ihan vakavasti harkita tällaisten äänestysten kokonaan lopettamistakin ja etsiä luotettavamman tavan tehdä gallupeja, jos ylipäätään näkee gallupit tähdellisenä journalismina. Itse käyttäisin tuon tilan ja ajan jotenkin toisin.

***

Seinäjoen jalkapallokerhon SJK Oy:n puheenjohtaja ja pääomistaja Raimo Sarajärvi oli tuonut uuden esityksen  (sivu 11) kaupunginhallitukselle toissa maanantaina 12.1, missä tarvittaisiin rahoittajaa kokonaan uuden jalkapallostadionin rakentamiseen. Aiempi päätös oli muovata Jouppilanvuoren tekonurmikentästä Veikkausliiga- ja Eurocup-tasoinen stadion, mutta tämä idea on kuopattu Sarajärven mukaan sen takia, että kokonaan uusi standardit täyttävä stadion tulisi halvemmaksi. Toistaiseksi mitään rakennussopimuksia ei ole vielä kaupungille tuotu nähtäväksi SJK:n toimesta aiempaakaan päätöstä koskien, joten puheiden tasolla liikutaan. Uudessa mallissa kaupunki olisi yksi omistaja jalkapallostadionissa, joka olisi osakeyhtiö.

Kaupunki on sitoutunut aiempaan päätökseen 2,2 miljoonan euron panostuksella, joka jaetaan neljälle vuodelle. Halpuus on kuitenkin suhteellinen käsite tässä tapauksessa.

Kun Sarajärvi tuli uuden esityksensä kanssa kaupunginhallituksen juttusille, niin hän myönsi aivan avoimesti Seinäjoen Sanomien haastattelussa 14.1 (osin sama kuin edellinen Seinäjoen Sanomiin linkitetty hyperlinkki), että kaupungin kädenojennus ”ei riitä yhtään mihinkään”, mutta sanoi sen ”hyvässä ja realistisessa hengessä, ettei jäisi mitään pimittelyn makua” viitaten Kari Hokkasen Seinäjoen Sanomille kirjoittamaan blogi-kirjoitukseen. Sarajärvi antoi ymmärtää, että ellei lisärahoitusta irtoa, kriteerit täyttävä stadion jää tekemättä. No sepäs hienoa, että halutaan pelata avoimin kortein. Vaan lauantain Ilkassa 17.1 Sarajärvi vakuutti, että ”lisärahaa ei pyydetä”. Pieni ristiriita puheiden välillä, etten sanoisi.

Sarajärvi myös aivan suoraan myönsi, että ilman julkista rahaa jalkapallostadioneita ei ole Suomessa kannattavaa rakentaa. Se oli rehti puheenvuoro, mutta silloin pitää suhteuttaa puheet sellaiseksi, että osaa sanoa sellaisen luvun kaupunginvaltuustolle pöytään, mikä riittää varmasti eikä ala hivuttamaan hintaa pikkuhiljaa ylöspäin – tapahtuu hivuttaminen sitten tarkoituksella tai laskutaidottomuuttaan.

Vaan joskus on kiva olla Kari Hokkasenkin (kesk) kanssa samaa mieltä. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Hokkanen kyseenalaistaa kaupungin sekaantumisen moiseen liikeideaan Seinäjoen Sanomien bloggauksessa, jos jo nyt mainittu summa ei riitä. Samasta asiasta Hokkanen puhui tiistaisessa mielipidekirjoituksessaan (Ilkka 20.1), jossa väitti Sarajärven suomeksi sanottuna valehtelevan, kun väitti 17.1 Ilkassa, ettei lisärahoitusta tarvita. Ja ei kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kimmo Heinonenkaan (kok) väitä Hokkasta vastaan tässä asiassa (Ilkka 16.1). Ei ainakaan ilman uutta valtuustokierrosta.

Ja Hokkanen puhuu blogissaan siitä, että alkuperäinen kustannusarvio oli 8,5 miljoonaa euroa vanhan kentän remontoinnin suhteen ja nykyinen on 10,5 miljoonaa euroa, mikä on siis uuden stadionin kustannusarvio. Jos kustannusarvio kipuaa ylöspäin, niin ei ainakaan meikäläisen matematiikalla hinta putoa, vaikka Sarajärvi muuta väittää.

Eli saattoi mennä niinkin, että aivan kaikki oli laskettu aluksi pahoin alakanttiin ja todellisuus löi tarjouspyyntöjen jälkeen päin pläsiä. Siitä juontaisi Sarajärven puheet halpenemisesta, kun havaittiin uuden rakentamisen olevan edullisempaa kuin vanhan remppaamisen. Kertoo vain ikävä kyllä siitä, että ehkä noin 30-40 % on laskettu metsään kustannusarviot vanhankin remppaamisessa (eli yli 10,5 miljoonaa euroa aiemman 8,5 miljoonan euron sijasta). Aikamoinen saavutus niinkin kokeneelta yrittäjältä ja pitkän linjan kiinteistövälittäjältä.

Ikävä kyllä kylmään vedätykseen ja kaupungin vähittäiseen kuppaamiseen alkaa tällaisten puheiden jälkeen moni myös helposti kallistua eikä aivan syyttä. Sopii myös epäillä, että uusi stadion on Sarajärvelle liiketaloudellisesti kannattavampi idea kuin kaupungin omalle urheilukentälle rakentaminen, joten kaupunginhallituksen ja -valtuuston kannattaa peilata asiaa sitäkin taustaa vasten.

Sen verran työn takana oli tuo 2,2 miljoonan euron avustuskin, että nyt jos tullaan käsi pitkällä pyytämään lisää, niin enemmän kuin mahdollista on, että kaupunginvaltuusto näyttää lisärahoitukselle punaista valoa. Ainakin ehtojen pitää sopimuksessa muuttua ratkaisevasti, jos kuvetta kaivetaan enemmän jatkossa. Hokkanen vihjaa lehtihaastattelussa (Ilkka 16.1), että kaupungille olisi tarjolla vain vähemmistöosakkaan rooli uudessa stadionissa. Tämän lisäksi uudessa mallissa olisi omistajalle kuuluvia velvoitteita enemmän. Aina voi toki kokeilla, saako riittävällä panostuksella 51 % osakekannasta eli täydellistä äänivaltaa.

On totta, että jalkapallostadionissa on liiketaloudellista ideaa, kun ottaa huomioon lajin maailmanlaajuisen suosion. Kuinka pitkälle se sitten Suomessa kantaa on eri asia tulevaisuutta ajatellen. Ainakin puolet vuodesta stadion on tyhjäkäytöllä jo ilmastosta johtuen, kuten Hokkanenkin blogissaan toteaa. Mitä tuottoisaa toimintaa talven ajalle sitten kehiteltäisiin? Ja ongelmansa volyymeissakin. Ei Suomessa koskaan määräänsä enempää jalkapallon harrastajia ole eikä näillä näkymin mitään massaturismiakaan ole jalkapallon perässä tulossa Suomeen.

Sarajärvi maalailee uudelle stadionille myös muuta käyttömahdollisuutta, konsertit esimerkiksi, vaikka erityyppisiä konserttipaikkoja on Seinäjoella tarjolla hyvin ja nykyisetkin paikat osasta vajaalla käyttöasteella. Ja yksi konserttipaikoista on Seinäjoki Areena, jonka pääomistaja on Seinäjoen kaupunki. Minkä vuoksi kaupunki alkaisi itsensä kanssa kilpailemaan? Ja taas kerran tulisi se pimeämpi vuodenaika sotkemaan bisnesideoita. Avostadionilla ei paljon pakkasilla ja nietosten keskellä konsertteja esitetä.

***

Tuttu Seinäjoen kaupunginvaltuutettu on sanonut Seinäjoen olevan aivan liipaisimella siinä suhteessa, että saammeko kriisikuntastatuksen. Jos kriisikuntastatus lankeaa yllemme, Seinäjoen päätöksiin sekaantuu valtiovarainministeriö ja itsenäinen päätöksen teko kapenee sitä mukaa aika rajusti.

Mitä veikkaatte kuinka korkealle joku valtiovarainministeriön työryhmä priorisoi jalkapallostadionin rakentamisen, jos vaa'an toisessa päässä on vaikkapa terveyskeskuksen, päivähoidon ja vanhushuollon toimivuus? Niinpä niin, sitähän minäkin. Parempia aikoja jää odottamaan.

Suosittelen Sarajärven ja kumppaneiden varautuvan sellaiseenkin vaihtoehtoon, että koko stadion hanke kuopataan, ellei nykyinen avustussumma kelpaa ja sopimus raukeaa sekä valtionvarainministeriö puhaltaa kunnallisen itsehallintopelin poikki lähitulevaisuudessa.

Koska peli on mennyt näin sekavaksi ja kustannusarviot vaihtelevat miten sattuu, niin suosittelen, että valtuusto katsoo tarkasti mihin tätä 2,2 miljoonaakaan euroa jakaa, jos SJK alkuperäisen tuen hyväksyy. Ettei sitten käy niin, että tuolla jossain on lopulta keskeneräinen jalkapallostadion, jota ei millään saada yksityisellä rahalla loppuun ja puolikas rakennelma jää jo imago- ja kustannussyistäkin kaupungin loppuun vietäväksi.

Tämän estäisi hyvin sellaisellakin klausuulilla sopimuksessa, että kaupunki sitoutuu sijoittamaan 2,2 miljoonaa euroa tai jonkun muun valtuustossa sovitun summan sovituin ehdoin jalkapallostadioniin, mutta tuo hinta sisältää takuun siitä, että se myös valmistuu. Ellei valmistu, kaupunki voi periä viivästyskorkoineen tukensa pois. Antaisi kummasti motivaatiota pitää kustannuslaskelmat realistisella pohjalla. Ei muuta kuin uutta lisäpöytäkirjaa väsäämään, jos tällainen kohta sopimuksesta puuttuu.

Korjaus: 28.1 17:26 Kaupunki on sitoutunut vain vanhaan hankkeeseen 2,2 miljoonalla eurolla. Uutta stadionia varten pitää tehdä uusi sopimus. Prosenttilukuja ja kustannusarvioita hieman tarkennettu myös. Lähde: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/seinajoen-sanomat/_read/28.01.2015/67948.html (Sivu 13 ja Hokkasen kolumni)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Elijas Bijur

Onhan näitä koijareitä joka puolella. Haluavat yhteiskunnan rakentavan heille kaiken ja sitten omaan taskuun loput tai jopa suurin osa. Joissakin kaupungeissa maakunnan ykköslehti on uskossa esim. paikallisen lätkäseuraan. Ja kaikkien pitäisi todistaa tätä yhtä ja samaa lätkäuskontoa. Ja rakentaa uusia areenoita ja halleja toinen toistaan hienompia ja kalliimpia. Se ei ole yhteiskunnan tehtävä, eli tukea yksityistä urheilubisnestä!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Niin kuohuu Tampereen Tammelassakin, jossa vanha "paltsu" pallokenttä, stadion, suunnitellaan rakennettavaksi uusiksi ja sen ympärillä olevat "aidat" asuinrakennuksiksi. Valtavan kolossin suunnittelma on valmis ja koko vieressä oleva Kalevan kaupunginosa vastustaa hökötystä, joka ei sovi heidän mielestään paikalliseen kaupunkikuvaan. Mutta myös on liian suuri massa asuntoja 50-luvulla rakennetun Kalevan visuaaliseen imagoon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammelan_stadion

http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitu...

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset