Timo Ekman Keskustelut jatkuvat osoitteissa https://www.facebook.com/Novellisti ja https://twitter.com/EkmanTJ. Molemmat profiilit ovat avoimia kelle tahansa luettavaksi ja kommentoitavaksi.

Päivä ilman älypuhelinta - ota haaste vastaan

Kuulostaako tututulta:

Seurue kapakassa tai kahvilassa, iältään teinivuosista jonnekin neljänkympin hujakoille. Kukaan ei juttele toisilleen mitään, vaan kaikki räppäävät tuota pirunvärkkiä eli älypuhelinta. 

Ehkä alan kuulostaa joltain teknologiavastaiselta foliohatulta pikku hiljaa, mutta kun jäin täysin älypuhelinkelkasta tuossa muutama vuosi sitten, näkee ihmisten käyttäytymisen muutoksen mahdollisimman objektiivisena sivustakatsojana. Se on mennyt suuntaan, jota en haluaisi nähdä.

Eräs baarimikko sanoi minulle, että kaikkein surullisinta on nähdä ravintolassa ruokaa tilaava pariskunta, jotka tilauksien jättämisten jälkeen eivät juttele toisilleen vaan puhelimilleen ruokaa odotellessaan. Tulimme siihen tulokseen, että jos joku vanhan kansan kasvatti heitettäisiin tilannetta sivusta seuraamaan, hän luulisi, että pariskunta on eroamassa.

Vaikka ainakin kirjoituskyky paranee tai pysyy edes ennallaan älypuhelimien ansiosta, kiitos somen ja whatssappien, povaan verbaaliseen puoleen pienoista laskua lähitulevaisuudessa. Tänäkin päivänä on jo havaittavissa juopa varttuneemman väen ja nuorison välisessä verbaalisessa argumentoinnissa. Varttuneempi väki on yksinkertaisesti teräväkielisempää ja nuoremmalla väellä jää osuvimmat oivallukset ja kielikuvat löytämättä. 

Totta kai iällä voi perustella tätä eroa ja paljon, mutta jos sosiaalisten tilanteiden kanssakäymiset alkavat enenevissä määrin olla jossain bittiavaruudessa kirjoitetussa muodossa, se jättää väistämättä jälkensä elävään elämään köyhempänä kielenä. Ihan yksinkertaisesti puhekyky vain rapautuu.

Tajusin, että mikäli jäisin tuohon massojen älypuhelinkoukkuun, tappaisin sosiaalisuuden itsestäni täysin. Tänäkin päivänä tykkään olla välillä omissa oloissani esim. ihan kapakassakin. Luen lehtiä, katselen tv:tä, saatan olla kapakan koneella netissä, teen tietovisoja lehtiöön ja joskus tuumailen ihan näitä tulevia blogejakin. Haluan rauhaa ja tykkään olla omissa oloissani. Jos minulla olisi älypuhelin, käyttäisin lopun sosiaalisuuteni tuohon värkkiin ja elävät ihmiskontaktit tippuisivat yksi kerrallaan pois. Kiitos mutta ei kiitos tuollainen tulevaisuuskuva. 

Teknologian kummallinen puoli on se, että kun joku uusi tuote vakiintuu suuren massan käyttöön ja siitä tulee arkipäivää, se jollain tapaa tappaa muististamme sitä edeltäneen ajan. Olen joskus oikein pinnistellyt muistiani ja yrittänyt hahmottaa aikaa ennen kännyköitä teinivuosina.  

Ei kai siinä, soiteltiin vanhempien lankaliittymillä ne vähät puhelut, mitä soiteltiin (niitä oli todella vähän nykyaikaan nähden) ja mentiin piipahtamaan kavereiden luona ihan fyysisesti. Minäkin painelin joka viikonloppu 5 kilometrin päähän Seinäjoen Kasperiin viikonlopun viettoon Nurmon Hyllykalliolta. Sieltä ne tutut löytyi kuka mistäkin. 

Mitä luulette, paineltaisiinko nykyisin soittamatta tai viesteilemättä kilometritolkulla tuttuja tapaamaan sillä oletuksella, että eiköhän ne jostain puistosta tai jonkun kaverin luota löydy? Niinpä niin, sitähän minäkin. Tuskinpa sentään. Paniikkinappuloita painellaan pikemmin, jos joku ei ole ollut vuorokauteen tavoitettavissa digitaalisesti. 

Jätän haasteen. Jätä älypuhelimesi kotiin yhdeksi päiväksi ja katso mitä tapahtuu. Ja nimenomaan älypuhelin. Normaali kännykkä millä vain soitellaan tai pistetään perustekstareita saa toki olla mukana ihan jo turvallisuussyistäkin - jos sellainen vielä löytyy.  Pyri kuitenkin siihen, että se on vain jossain taskun pohjalla ja sitä käytetään ainoastaan selkeään tarpeeseen eli ei siihen, että maanisesti soitellaan ja viesteillään jollekin ilman sen kummempaa asiaa. Toki voit vetää hard core -tasolle yhden päivän elämästäsi ja jättää kännykät kokonaan pois - joillakin kun ei ole enää muuta puhelinta kuin älypuhelin.

Pistä kommenttiosioon viesti älypuhelinvapaasta päivästäsi ja jaa tätä kirjoitusta somessa, niin saadaan mahdollisimman suuri näkyvyys  asialle. Twitteriin sitten vaikka teema aihetunnisteella  #älypuhelitonpäivä. Takaan ja alleviivaan, että tuskin sen vuoksi kuolet, mutta vieroitusoireet voivat olla pahat. Vieroitusoireiden lisäksi saatat kuitenkin löytää jotain kallisarvoista ja korvaamatonta.

Elävän maailman nimittäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Teknologiatuska on niin totta, mutta sisältää suurenmoisen sosiaalisen aspektin. Puutteelinen tekniikka, so. puutteellista tekniikkaa, se on meidän homma ottaa siitä onkeemme.

Entäpä jos se pariskunta siellä ravintolassa älyllä kutittivat toisiaan genitaaliin asennetulla vibraattorilla, tekivät silkat jäynät siinä kaikelle kansalle ;D

Ei liene hyvin kauaa mene, niin voidaan nus... toisiamme suoraan aivoihin, ihan milloin ja missä vaan. Siellähän asiat tapahtuu. Aivonettiin myytävät f-secure kondomit tulevat olemaan hyvä busines, kun nettiebola ja aivovarkaudet yms. jylläävät, identiteetit ovat kaupan, ja kaikki sulattavat päänsä ihan ohi mennen. Teknologian alttarilla ei mikään ole pyhää ;D

Mutta, voisi se ollakin, mitä pitäisi tehdä?!

Käyttäjän KatariinaAaltonen kuva
Katariina Aaltonen

Kännykän mikroaaltosäteilyn haitallisten terveysvaikutusten takia Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät käytä kännykkää lainkaan. Melko hard corea?

Itselläni ei ole minkään valtakunnan puhelinta, koska uusia lankaliittymiä ei saa enää ostettua eli asiakkaalle ei myydä palvelua, jonka hän haluaisi ostaa.

Mutta pärjää sitä näinkin: sähköpostilla voi hoitaa ainakin toistaiseksi suurimman osan asioista ja loput paikan päälle menemällä. Sanottava kuitenkin on, että tavallisten asioiden hoitaminen ilman puhelinta on melko hankalaa ja joissain tapauksissa lähes mahdotonta. Maailma on valitettavasti muuttunut suuntaan, jossa ihminen unohtuu.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Pari vuotta sitten sain ensimmäisen uuden oman kännykän. Nokialainen tuli kylkiäisenä, kun teki jonkun naistenlehden tilauksen. Nyt tuli toinen samanlla tavalla mutta eri merkkinen eli Samsung ja 7:90 prepaid lisänä. En ole vielä muuta kuin testannut toiminnan, kun vanhassa akku ottaa toistaiseksi latausta vastaan. Puhe ja tekstiviesti toimii kummassakin, joskus olisi kameralla ollut pientä käyttöä.

Jaakko Häkkinen

Hyvä postaus! Olen nauranut ja säälinyt noita nuoria. Lunta tupaan -pojilla oli tästä puhelinsosiaalisuudesta/live-epäsosiaalisuudesta hauska sketsi jo ennen älypuhelinten aikaa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Olen selvinnyt tähän päivään asti ilman älykännykkää, eika vieläkään ole kyseinen kiima iskenyt. Sormeni ovat kohmeiset yleensä, en kaipaa älyä vaan käytettävyyttä.
Takavuosien kännykkä toimi. Jos akku ei riittänyt oli mukana metsikössä veivattava laturi millä pystyi juuri ja juuri lähettämään hätätekstarin. Kun villisti veivasi.

Nykyisessä kännykässäni on ääniongelma. Voi puhua mutta ei kuule. Teoriassa saa nettiyhteyden ja sinihampaan, mutta entä sitten? Päänsärky. Akku loppuu. Ei kuule tai kuulee peräti huonosti. Älystä viis mutta jos se ei toimi.

Olen nähnyt toki monen sortin kommunikaattoreita mutta en ole vakuuttunut. Tarvitsen kannettavan puhelimen. Se minulla oli jo 90-luvulla, mutta olipahan turkasen painava raahattavaksi. Tämä nykyinen mahtuu taskuun. Olennaisinta siinä on tekstiviesti, SMS, koska se kulkee varmimmin ja sanoma on selkeä. Kamera siinä on, ei siinä mitään, mutta kuva pitää siirtää. Puhetta... sitä piisaa. Parempi jos olisi vähemmän puhetta niin akku jaksaisi.

En vielä tiedä miten nykyistä puhelinta voisi ladata villisti veivaten.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Mulla on kahdenkympin perusluuri, jolla puhun muutaman kerran viikossa, enkä älyvapaata hanki ennen kuin perusluuri piippaa viimeisen kerran eikä uutta saa,
tai sellaiselle tulee oikea tarve,
some räppääminen ei sellaista ole, en muutenkaan enää kaveeraa verkossa oikeastaan missään muodossa,
vaan se on pyhitetty juupaseipäs vänkäämiselle satunnaisten vastaanbittaajien kanssa.

Olen kadottanut elävän elämänio ystäviä älyvapaaseen viidakkoon, ei huvita yksipuhella uhrin päälaelle.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Älypuhelimen paras ominaisuus on kamera yhdistettynä isokokoiseen näyttöruutuun.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Otan haasteen vastaan, jo kauan sitten: minulle riittää mainiosti veden- ja iskunkestävä Nokia-5500. Ostin varmuuden vuoksi pari kappaletta varastoon tulevaisuutta varten. Idioottivarma vehje:

http://static.tz.nl/f/tap/7801_fe9ac8e4.jpg

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minulta hajosi luuri tuossa lopullisesti ja sen jälkeen oli nokian N71:n varassa. Minä kun en soita kenellekään, enkä juuri tekstittelekään, niin hävittelin sitä koko ajan kun en muistanut mihin sen jätin ja akku kesti viikon.

Nyt toki on taas älypuhelin. Kameraa osaa arvostaa siinä. Mutta unohtelen sitäkin nyt, kun senkään ei tarvitse olla koko ajan piuhassa kiinni kuten vanhan luurin.

Hyvin selviän kyllä ilman. Olen näitä kokeillut ennenkin. Olin ilman Facebookkia 2 vuotta ja totesin, että elämä on jonkin verran helpompaa sen kanssa.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa